ただいま

Aamulla oli herätys siinä 5:20 ja sillonhan sitä myös noustiin. Oli tosi outoo, koska vielä oli ihan pimeetä ja aina kun oltiin herätty, oli jo ollu ihan valosaa. No nopeestihan se aurinko siinä kuuden aikaa nousi kyllä. Nukkumaan menin vasta siinä kahdentoista jälkeen, että joku vajaan viiden tunnin unet siinä tuli nukuttua. Nukuin kyllä tosi huonosti ja yöllä iski kiva maanjäristyskin, vaihteeks koko talo huoju mukavasti.

Aamulla tosiaan viimiset pakkaukset ja laukut kuntoon. Pääsin itekkin kokeen sen, että laukku ei mee kyllä nyt kiinni joten istutaampa sen päälle ja survotaan lukot kiinni :D

Siivottiin vielä Nekotalon huone kuntoon ja tässä muutama ennen ja jälkeen kuva aamulla.

Sit lähdettiin siinä hieman ennen seitsemää kohti Koenjin asemaa. Hyvä että lähettiin ajoissa, koska meillä meni yllättävän kauan raahata niitä laukkuja.

Ja voi että, tietty jo siinä vartin yli seittemän oli jo aika ruuhkajunat. Pakkohan sinne oli mukaan tunkea, ja tuli muutamat "tch" kommentit sieltä ja taisin heittää mun laukun yhden salarymanin jalan päälle, kun se sitä löi ja töni siinä. No minkäs teet. Hyvin mahuttiin kuitenkin kyytiin ja lisää tuli vielä seuraavaltakin asemalta. Mutta oli kyllä tuskanen se lyhyt matka.

Sitten Shinjukun asemalla länsiuloskäynnistä ulos ja sieltä limusiini bussin kyytiin. Tässä bussimatkalta muutama kuva, värit on vähän vääristyny, kun siinä ikkunassa oli sellanen ihme sinivihertäva lasi.

Bussimatka hujahti tosi nopee ja se oli 30 minuuttia etuajassa Naritan lentokentällä. No siinä sitten mentiin sinne Finnairin check-inniin ja eihän se auennukkaan kun vasta 9:30 ja kello oli vajaa yheksän vasta. No mentiin kuitenkin jonoon jo odottelemaan. Niina ei jaksanu liikkua mihkään, niin kiertelin sitten vähän itsekseni ympäriä sitä lentokenttää.

Siinä saatiin sitten laukut annettua poies ja mentiin kiertään vielä lentokentän kauppoja. Tulihan sitä vielä viimisiä ostoksia tietty tehtyä. Löysin viimein niitä erikoisia Kitkat suklaapatukoita, mitä aina näkee, että Japanissa on. Siellä oli vaikka mitä makuja, mutta ne oli aika isoja paketteja niin en niitä viittiny ostaa, muun muassa appelsiinin makunen ja myös mustikkajuustokakku. Muutama löyty onneks sellasena yksittäinpakattuinakin.

Sitten turvatarkastuksen läpitte ja ostettiin sieltä yhdestä kaupasta vähän eväitä ja istuttiin syömään. Olisin siinä vaiheessa päivittäny blogiakin, mutta Naritan kentällä ei ollu ilmasta langatonta nettiä. Ois maksanu 100yeniä 24h, joten ei sitten. 

Näiden lisäks ostin vielä sellasen mangokitkatin, mutta siitä ei oo tällä hetkellä kuvaa.

Lähdettiin siitä sitten viimein meidän portin luo, kun kohta pääsis jo koneeseenkin. Taas jälleen kerran sinne erilliseen terminaaliin sillä minijunalla.

Lentokoneessa meillä oli samat paikat kun viimekskin. Lento meni tosi hyvin, olin aika väsyny ja yritin pysyä hereillä aina ruokailuun asti, vaihtoehtoina oli kanapasta tai yakisoba.

Ruoka tuli onneks aika nopee lähdön jälkee ja heti sen jälkeen onnistuin jotenkin nukkumaan sellasen tunnin verran samalla kun mulla oli korvakuulokkeet korvissa ja leffapyöri taustalla. Kun sitten leffa loppu sieltä alko pyörimään joku jpop radiokanava ja heräsin siihen. 

Sitten noin kaks ja puoltuntia ennen laskeutumista tarjoiltiin toinen lämmin ruoka.

Lento suju tosin hyvin ja meni paljon nopeemmin kun Japaniin päin, vaikka nyt lento oli tunnin pitempi. Niinan korvatkin pärjäs hyvin ja ei tullu mitään ongelmia.

Sitten kentällä haettiin laukut ja mentiin kattomaan, koska busseja menis. Niinan bussi lähti jo heti neljältä ja mulla puoltuntia Niinan jälkeen. Istuskelin siellä sitten ja datailin vähän.

Lentokoneessa kun Suomen ilmatilaan tultiin ja laskeuduttiin sen pilviverhon alle, niin oltiin että "eeeeiiii, lunta!". Kyllähän täällä näyttää niin harmaalta ja kaikkialla on niin hiljasta! Tuntuu ettei oikein mitään elämää. Kaupassakin kävin lentokentällä ostaan lakritsapussin bussimatkalle, niin sielläkin oli hipi hiljasta; kukaan ei toivotellu tervetulleeks tai muutenkan oikeestaan puhunu mitään. Missä on kaikki eloisat myyjät jotka huutelee "irasshaimasee" ja latelee tarjouksia ja kiitteleen isoon ääneen, että kiitos kun tulit tänne kauppaan. Tokiossa oli niin ihanan vilkasta.

Matkalla kotiin.

Kyllä se masennus tässä pikkuhiljaa iskee.. eiköhän sitä vähän piristy, kun pääsee näkemään kaikki kavereita ja taas vähän arkeen mukaan. Oli kyllä tosi upeet kaks viikkoa ja koko aika vaan hujahti niin, että ei tunnu edes yhtään realistiselta koko matka, niinkun kaikki olis ollu jotain unta. Ei vaan jotenkin pysty käsittää, että sitä vietti kaks viikkoa toisella puolella maapalloa. Niin paljon upeita muistoja~

Seuraavaa matkaa odotellessa, ja tietty toivoen, että se on mahdollisimman pian ♥

Milla ★  

Viimistä viedään

Tänään aamulla meidän piti lähteä matkaan aikasemmin, mutta jotenkin se veny silti sinne yhdentoista jälkeen.

Ensin junalla Ikebukuroon.

Menin käymään Brand X:ssä kattomaan olisko se mun levy tullu. No sinne kun päästin kysäsin tietty, mutta ei ollut vielä .__. Sano että niitä pitäis tulla ens viikolla, niimpä tietenkin. No maksoin sit shippauksen Suomeen ja se oli sillä ok. Siellä oli myyjänä se ihana sama mies, kuka juonsi sen DOWNERin eventin~ :3

Tässä kuva vielä Ikebukuro Edgestä, täällä oli sillon DOWNERin keikka.

Sit lähdettiin käymään Harajukussa. Taas. :D

Ostettiin tietty vielä kerran crepesit, kun niitä ei enään tuu saamaan Suomesta. Oli niiiin hyviä. Tällä kertaa otin sellasen, missä oli tuoreita vadelmia, sellasia leivostikkuja ja kermavaahtokreemisekostusta. Oli paljon sellanen raikkaampi ja kevyempi kyllä kun se mitä viimeks söin.

Siinä kun mentiin vielä vähän niitä kauppoja niin kun olin siinä yhen kaupan sisäänkäynnin luona oottamassa Niinaa, niin ihan yhtäkkiä mun eteen tuli sellanen joku aasialainen mies, about meijän ikänen, mutta ei se kyllä japanilainen ollu, veikkaisin että joku taiwalainen, koska ei sen puhe kuullostanu korealta eikä kiinalta. Niin se tosiaan tuli ihan mun eteen seisoon ja puhu siinä mulle jotain 10-15 sekuntia jotain ja pystyin vaan oikeesti kattoon sitä sillain että "?????" ja näytinkin varmasti siltä. En ymmärtäny yhtään, mitä se puhu, mutta kun se oli sanottavansa sanonu se häippäs siittä muualle. Olin ihan hämilläni sen jälkeen, että mitä vitsiä tässä just tapahtu ja mitä se sano?! No, sitä en saa koskaan tietää, toivottavasti se kehu mua tai jotain, hahah.

Sit mentiin syömään. Jälleen currya, tällä kertaa minijuustocurry. Ja ei olla ikinä syöty niin nopee, varmaan 5minsaa meni(yhteensä oltiin siä varmaan joku 15-20min) ja lähettii sitten heti. Oltiin että oho, mites se tällain. 320yeniä oli.

Sit lähdettiin Shinjukuun päin. Käytiin Pure Soundissa ja miten voi olla levykaupassa kaikki melkein alessa 30% tai 40%. Tuli tuhlattua vaan 990yeniä ja sain sillä 4 sinkkua ja yhden SHOXXbis lehden. Se lehti oli vaan 10yeniä! Kyllä 10yeniä! Mun täyty ihan kysyä siltä kassalta, että onko tää oikeesti 10yeniä ja se oli että joo on.

Sit lähdettiin siitä vielä viimisen kerran vähän näin illemmalla kiertään Kabukichoota.

Tää oli ihan vitsin jännän näkönen, koko ikkuna täynnä jalkapalloja

Jäätelöautomaatti! Ei nähty mitään erikoisempia automaatteja koko matkan aikana, harmi.

Päätettiin ostaa jotain lämmintä juotava (kyllä, näistä saa joko kylmää tai lämmintä) samalla kun kierreltäisiin vähän ympäriinsä.

Ja sitten lähdettiin.

Näitä olis ollu niin paljon lisää siellä ja vitsin upeen näkösiä klubejakin, mutta en kehdannu alkaa otteleen kuvia, kun ne hostit pörras aina jossain suunnassa.

Tälläsen kaakaon ostin siittä automaatista.

Tässä yks hostklubi mistä pystyin ottaa kuvan, kun se oli sellasen isomman kadun risteyksessä. Tosin mua naurattaa, kun tää on tollasen joulukuusen näkönen, kun siä oli niin sellasia upeita palatsimaisia klubeja paljon. No, ainakin toi oli kunnolla mainostettu hosteilla.

Ne oli kanssa aika huvittavia kun niitten klubien ulkopuolella on oikeesti ne ranking-listat, number one host ja järjestyksessä kaikki. Katteltiin niitä siinä niin oli siä kyllä senkin näkösiä, että ihmeteltiin kuinka toi voi olla number one.

Ja siinä kun kierrettiin vähän ympäri niin yks host tuli jopa meille siinä ojentaa sellasen niitten klubin mainoksen. No määhän otin sen ihan pokkana, mutta jatkettiin vaan kävelemistä. Se alko sit että "hey, chotto matte.. chotto! Stop! Stop stop stop! Chotto, isshouni nomi ni ikimasen ka, nomi ni ikimasho, chotto..". Käännyin sit vähän ympäri ja totesin sit sille, että "ima wa chotto dame.." ja kikateltiin siinä Niinan kanssa ja jatkettiin kävelemistä. Jälkeen päin tuli että voi vitsi, miksei jääty jutteleen sille jotain randomeja juttuja. No, siinä vaiheessa se oli myöhästä.

Sit käytiin vielä Don Quiote kaupassa ja tässä viimiset kuvat Shinjukun valoista. 

Koenjissa ollaan koko matkan ajan katteltu, kun siinä asemalla myydään sellasia ihme kalaleipiä tai -leivoksia, mitä onkaan. Nyt siinä oli jälleen kerran tarjous, että kaikki 100yeniä niin ostettiin viimein yhdet sellaset Niinan kanssa. Täyte on sellanen ihme maitokiisselin tapanen. Oli ihan hyviä.

Huone on tällä hetkellä tälläsessä kunnossa. Jotenkin kuvissa näyttää aina paljon pahemmalta, kun täällä oikeesti on.

Nyt täytyis oikeesti pakata laukku kuntoon ja saada myös Tomoko kiinni puhelimella, että mitä me tehdään näitten avainten kanssa huomenna..

Milla ★